Sivistyminen
Sivistyminen
Kaikki uusi syntyy sivistymisestä.
Ei tiedon määrästä, vaan ajattelun laadusta.
Sivistyminen tapahtuu minuuden ja maailman välissä.
Siinä missä lakkaat pitämästä itseäsi irrallisena.
Se vaatii ristiriitojen sietämistä.
Ja valmiiden määritelmien purkamista.
Sivistynyt ihminen uskaltaa puhua siitä,
mitä ei vielä ole olemassa, mutta minkä pitäisi olla.
Sivistys ei ole yksimielisyyttä.
Se on moninäkökulmaisuutta ja vastuun kantamista hyvästä.
Sivistynyt ei ole koskaan valmis.
Valmius on pysähtymistä.
Ja pysähtyminen ei ole sivistystä.
“Sivistys alkaa, kun lakkaat puolustamasta valmiita vastauksia.”
“Kun olet valmis, et enää kehity.”
Kaikki uusi ja innovatiivinen perustuu sivistymiseen. Sivistyminen on minuuden ja maailman välissä tapahtuva prosessi, jossa avarretaan käsityksiä itsestä osana muuta todellisuutta. Tällainen sivistyminen edellyttää jatkuvaa ajattelussa olevien ristiriitaisuuksien tunnistamista sekä pelkistettyjen ja lukkoonlyötyjen määritelmien väistämistä.
Sivistyminen ilmenee siten, että uskaltaudutaan ottamaan puheeksi se, mitä yhteiskunnassa ei vielä ole, mutta joka halutaan tehdä todeksi. Sivistyneet pyrkimykset ovat moninäkökulmaisia, ennakkoluulottomia ja hyvään sitoutuvia. Sivistymiselle on tyypillistä jatkuva keskeneräisyys, sillä valmiiksi tuleminen tarkoittaa sivistymisprosessin pysähtymistä.