Riippumattomuus
Riippuvuus on ulkoistettua elämää.
Kun määrittelet merkityksesi asioiden, ihmisten tai rahan kautta,
et elä – sinua pidetään.
Raha ei sido sinua.
Tarve rahan kautta tulla kokonaiseksi sitoo.
Se, mikä tuntuu puuttuvan nyt,
nimetään usein väärin.
Puute ei ole rahaa.
Puute on läsnäoloa.
Riippuvuus siirtää elämän huomiseen.
Riippumattomuus palauttaa sen tähän hetkeen.
Sisäistä menestystä ei voi mitata omaisuudella.
Valveutuneelle ihmiselle ulkoinen on lisä, ei perusta.
Mitä enemmän omistat,
sitä enemmän sinua omistetaan:
ajasta, huomiosta, energiasta.
Vapaus alkaa vasta silloin,
kun mikään ulkoinen ei enää määritä, kuka olet.
Riippuvuus on aineellisessa maailmassa olevaa. Riippuvuus kuvaa jostain kiinnipitämisestä tai elämämme tarkoituksen määrittelemistä itsemme ulkoa, asioiden tai ihmisten kautta.
Riippuvuus aineellisista asioista, ihmisistä, menneisyydestä, rahasta…jne. Riippuvuus esim. rahasta merkitsee sitä, että keskityt tekemään sitä, mitä rakastat ja mikä saa tuntemaan itsesi merkitykselliseksi. Jos tunnet, että sinun täytyy saada rahaa tunteaksesi itsesi onnelliseksi ja menestyväksi, olet riippuvainen siitä. Tarpeesi saada enemmän, merkitsee sitä, ettet tunne olevasi kokonainen nyt, jotain puuttuu. Tuota puuttuvaa asiaa sinä kutsut sanoilla enemmän rahaa. Puuttuva osa pitää mielesi keskittyneenä sen saamiseen eikä tässä hetkessä olemiseen ja rakastamiesi asioiden tekemiseen. Ja se mitä ajattelet tietysti lisääntyy.
Riippumattomuus merkitsee itsensä vapauttamista riippuvuuden tarpeesta. Menestystä sisäisenä prosessina ei voida mitata omaisuuden perusteella.
Valveutuneella ihmisellä ulkoinen menettää merkityksensä.
Mitä enemmän ihminen omistaa materiaa, joko tiedostetusti tai tiedostamattaan se vie aikaa, energiaa, henkisyyttä pois perusolemuksestamme.