Lapsi

Eettisen kasvun perusta

Lapsi syntyy avoimena.
Hän ei pysy tyhjänä, vaan täyttyy sanoista, teoista, katseista, hiljaisuudesta ja arvoista.

Koti suojaa.
Koulu vahvistaa.
Yhteiskunta mahdollistaa.

Kun nämä toimivat tietoisesti, lapsen luontainen itu saa tilaa kasvaa.
Kun ne toimivat sattumalta tai pelon kautta, kasvu ajautuu ilman suuntaa.

Eettinen kasvatus ei ole ideologiaa.
Se on perustarpeiden tunnistamista:
turva, rakkaus, totuus, vastuu ja ajattelun vapaus.

Kun nämä ovat kunnossa, elämä yksinkertaistuu.
Kun ne puuttuvat, syntyy pelkoa, vastakkainasettelua ja juurettomuutta.

Kysymys ei ole siitä, kasvaako lapsi.
Kysymys on siitä, millaisessa rakenteessa hän kasvaa.

Ydin

Kasvu ei tapahdu itsestään tietoiseksi.
Se tarvitsee rakenteen.

Jos rakennetta ei ole, kasvu on sattumaa.

Kysymys ei ole-  onko itua.
Kysymys on- onko se tunnistettu.

Lapsi oppii jatkuvasti. Hän ei valitse sisältöä, joka häneen kirjoittuu. Vastuu on rakenteilla.

Velvollisuus: Turvata ja nähdä.

  • Turva ennen kaikkea
  • Lapsi nähdään yksilönä
  • Tunteet sanoitetaan
  • Kysymykset sallitaan
  • Idun häpäisy kielletään

Kodin tehtävä ei ole muovata. Se on suojata.

Velvollisuus: Opettaa ajattelua ja vastuuta.

  • Ajattelun taito ennen ulkoa oppimista
  • Yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen
  • Turvallinen oppimisympäristö
  • Eettinen keskustelu
  • Itsetuntemuksen tukeminen

Koulun tehtävä ei ole vain tuottaa osaajia.
Se on kasvattaa kypsiä ihmisiä.

Mahdollistaa eettinen kasvu.

  • Ihmisarvo ennen ideologiaa
  • Totuudellinen tiedonvälitys
  • Vallan läpinäkyvyys
  • Rauhan ensisijaisuus
  • Yhdenvertaisuus ilman alistamista

Yhteiskunnan tehtävä ei ole hallita idua.
Se on olla rikkomatta sitä.

Ilman tietoista rakennetta kehitys tapahtuu silti- mutta se ei ole ohjattua.

Ongelma

Lapsi syntyy idun kanssa.

Koulu mittaa suoritusta.

Koti ylläpitää arkea.

Auktoriteetti ohjaa käyttäytymistä.

Mutta kuka tunnistaa idun?

Kuka sanoittaa sisäiset voimat?
Kuka auttaa näkemään omat toimintamallit?
Kuka opettaa, mikä minua ohjaa?

Usein ei kukaan järjestelmällisesti.

1. Peili

Säännöllinen pysähtymisrakenne.
Kysymykset, ei vastaukset.

Mikä minua ohjaa?

Mitä pelkään?

Missä olen vahva?

Milloin toimin automaattisesti?

2. Sanoitus

Ihminen ei voi hallita sitä, mitä ei pysty nimeämään.

Tunteet

Selviytymismallit

Hyväksynnän tarve

Välttämiskäyttäytyminen

3. Tuki

Yksin oivallus jää usein kesken.

Luotettava aikuinen

Mentorointi

Ohjattu keskustelu

Turvallinen yhteys

4. Vastuu

Kun tiedostaa, voi valita.

Ilman vastuuta ei ole tietoista kasvua.

Koti ja koulu tuottavat osaamista.
Ne eivät systemaattisesti tuota itsetuntemusta.

Sokrates käytti dialogia mekanismina.
Kysymys oli työväline.

Nykyinen järjestelmä painottaa sisältöä.
Ei sisäistä rakennetta.

Lapsi täyttyy joka tapauksessa.

Turva on kasvun ensimmäinen ehto.

Ajattelun vapaus on eettisen kypsyyden perusta.

Ihmisarvo ei saa olla ideologian alapuolella.

Ilman tietoista rakennetta kasvu ajautuu.

Kasvu alkaa tunnistamisesta.
Mutta tunnistaminen ei tapahdu yksin.

Ja jos koti, koulu ja auktoriteetit eivät rakenna peiliä,
ihminen jää oman sisäisen rakenteensa kanssa yksin.

Tämä ei ole yksilön vika.
Tämä on rakenteellinen aukko..

Kuka tunnistaa idun?
Usein- ei kukaan järjestelmällisesti.

Koti ja koulu tuottavat osaamista. Ne eivät systemaattisesti tuota itsetuntemusta.