Etiikka
Etiikka ei ole sääntöjen noudattamista, vaan elämän voiman muuntamista.
Hyvä teko:
– säilyttää elämää
– lisää elämän täyteläisyyttä
– vähentää tarpeetonta kärsimystä
Paha teko:
– kaventaa elämää
– eristää
– sokeuttaa
Paha ei synny pahuudesta, vaan näkemättömyydestä.
Tietämättömyys on moraalinen ongelma. Kun ihminen ei näe tekojensa seurauksia, hän kutsuu itseään viattomaksi.
Antiikin ajattelijat tunnistivat tämän:
– ylimielisyys syntyy sokeudesta
– rikkomus syntyy ymmärtämättömyydestä
Paha ei vaadi pahaa tahtoa. Riittää, että ihminen ei ymmärrä itseään.
Etiikan tehtävä.
Etiikka ei käske.
Se selkeyttää.
Se auttaa ihmistä näkemään:
– minkä varassa hän jo elää
– mitä hän tosiasiassa palvelee
– mihin hänen tekonsa johtavat
Etiikka koskee vain sitä, mikä on inhimillisen toiminnan kautta muutettavissa.
Kasvu ja tarkoitus.
Ihminen ei kasva, koska hänellä on korkea tarkoitus.
Hän pystyy asettamaan korkean tarkoituksen, vasta kun hän on kasvanut.
Siksi pakotettu hyve on mahdotonta.
Siksi lain ulkoinen noudattaminen ei tee hyvää.
Luonnon mukaisuus.
Vapaa ihminen ei toimi yleisen kaavan mukaan,
vaan oman luontonsa mukaisesti.
Elämän eheys syntyy, kun:
– ihminen tunnistaa kykynsä
– hyväksyy rajansa
– valitsee osan, joka on hänen
Kuten hyvä näyttelijä.
Hyvä on se, mikä lisää elämän kykyä jatkua, syventyä ja tulla tietoisemmaksi itsestään. Paha on se, mikä kaventaa, eristää ja sokeuttaa.
Etiikka ei mittaa aikomuksia, vaan vaikutuksia elämään.
Eetillinen työ tarkoittaa luonnollisten tarmolajien muuntamista sellaisiin muotoihin, jossa ne voivat luoda arvokkaita tuloksia.
Objektiivisena periaatteena, jota noudatetaan etiikan sisältöä ja inhimillisten tekojen arvioimista määrättäessä, tulee siis tässä olemaan yleisen menestyksen periaate. Sen mukaan millään teolla ole arvoa, elleivät ne edistä tajuisten olentojen elämää ja onnea.
Hyvä on niinimuodoin teko, joka säilyttää elämänkokonaisuutta, ja antaa elämänsisällölle täyteläisyyttä ja eloa. Hyvää on tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen, joka säilyttää ja edistää tajuisten olentojen menestystä, lisää heidän mielihyväänsä tai vähentää heidän tuskaansa.
Otteita kirjasta Etiikka, Hoffding 1887.