Alitajunta

Alitajunnan vaikutus

Alitajunta ei arvioi ajatusten todenperäisyyttä samalla tavoin kuin tietoinen mieli. Se oppii toistosta, tunnepitoisuudesta ja merkityksestä.

Se, mihin ihminen kiinnittää huomiota ja mitä hän pitää totena, alkaa vähitellen ohjata:
käyttäytymistä
valintoja
kehon reaktioita
tapoja tulkita tilanteita

Tässä mielessä alitajunta ei väittele vastaan, vaan vahvistaa opittuja kaavoja.

Ajatukset eivät ole tekoja, mutta ne muovaavat todennäköisyyksiä.
Pitkäaikainen negatiivinen ajattelu kaventaa havaintokenttää ja heikentää toimijuutta. Rakentava ajattelu ei takaa onnistumista, mutta se laajentaa mahdollisten ratkaisujen määrää.

Alitajunta toimii ikään kuin toistokoneena: se vahvistaa sitä, mitä ihminen toistuvasti ajattelee, tuntee ja tekee.

Tämän vuoksi sisäisillä motiiveilla on merkitystä.
Se, miten ihminen suhtautuu toisiin, palaa usein hänen omaan toimintaansa ei moraalisena rangaistuksena, vaan käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen seurauksina.

Yksi ihmisen keskeisimmistä voimavaroista on kyky tehdä tietoisempia valintoja.

Rentoutumisen ja unen rajatilassa tietoinen kontrolli heikkenee.
Tällöin mieli on vastaanottavaisempi uusille ajatusmalleille.
Tätä on hyödynnetty mm. oppimisessa, ongelmanratkaisussa ja luovassa työssä.

Kyse ei ole alitajunnan käskyttämisestä, vaan suunnan antamisesta.

Virike perustuu osin Joseph Murphyn teoksiin, täydennettynä nykypsykologian näkökulmalla.