Ihminen on kautta historian pyrkinyt jäsentämään itseään symbolien avulla. Arkkityypit ja kehon symboliset kartat ovat tällaisia malleja — tapoja kuvata toistuvia inhimillisiä kokemuksia, ei kirjaimellisia energiarakenteita.
Psykologiassa arkkityypeillä tarkoitetaan yleisiä käyttäytymisen, ajattelun ja tunteiden malleja, jotka toistuvat eri kulttuureissa ja aikakausina. Ne eivät määritä ihmistä, mutta ne voivat auttaa tunnistamaan sisäisiä ristiriitoja, vahvuuksia ja toistuvia valintoja.
Tällaisia malleja on hyödynnetty mm: itsetutkiskelussa tarinankerronnassa terapiassa johtamisen ja roolien ymmärtämisessä
Niiden arvo ei ole siinä, ovatko ne “tosia”, vaan siinä, auttavatko ne ihmistä näkemään itseään selkeämmin.
Keholliset symbolikartat. Monissa perinteissä kehoa on kuvattu symbolisten järjestelmien kautta. Näitä on joskus kutsuttu energiakartoiksi.
Virikkeessä niitä ei käsitellä biologisina faktoina, vaan havainnollistavina malleina, joiden tarkoitus on: auttaa tunnistamaan kehon ja mielen yhteyksiä jäsentää kokemuksia, joita on vaikea sanoittaa tarjota kieli sisäiselle havainnoinnille
Kaikki ihmiset jakavat samanlaisen fyysisen kehon, ja monet elämän kriisit ovat yllättävän samankaltaisia kulttuurista riippumatta. Tämä ei vaadi mystiikkaa — se on havainto ihmisyydestä.
Elämäntarkoitus mitä sillä tarkoitetaan Virikkeessä Elämäntarkoituksella ei tarkoiteta ennalta määrättyä kohtaloa. Sillä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta merkityksellisyydestä ja suunnasta.
Kun tämä puuttuu pitkään, seurauksena voi olla: sisäinen levottomuus motivaation katoaminen psyykkinen kuormitus
Virike ei väitä, että tällaiset tilat aiheuttavat sairauksia. Se toteaa vain, että merkityksettömyys kuormittaa ihmistä kokonaisuutena.
Symboliset mallit voivat auttaa joitakin ihmisiä jäsentämään tätä etsintää. Toisille ne eivät sovi. Molemmat ovat hyväksyttäviä.